Keksijän rooli keksintöprosessin eri vaiheissa

Matti Vesterinen Helsingin Keksijät HEKE ry

Keksintöprosessi on monivaiheinen tapahtumaketju, joka noudattelee suunnilleen samoja vaiheita, riippumatta siitä millaisesta keksinnöstä on kysymys. Keksintö lähtee liikkeelle ideasta tai ongelmasta, joka pyritään ratkaisemaan. Sitä seuraa uutuustutkimus, suunnitteluvaihe, prototyypin teko, valmistuksen suunnittelu, keksinnön suojaus, markkinointi, tuotanto ja myynti.

Keksijän ensimmäinen tehtävä olisi arvioida oma osaaminen mitä tulee prosessin eri vaiheisiin ja kartoittaa siten tarvitsemansa ulkopuolisen avun tarve. Tämä riippuu luonnollisesti paljon siitä, millaisesta keksinnöstä on kysymys. Uutuustutkimuksessa keksijä voi käyttää omaa osaamistaan ja tietoa voi etsiä maailmanlaajuisesta Espacenet tietokannasta, mutta hyviä tietolähteitä ovat myös Google, Alibaba.com Yuotube jne. Mikäli uutuustutkimus näyttää vihreää valoa, voidaan siirtyä ns. autotallivaiheeseen. Tämä on keksijän ominta aluetta ja siihen kuuluu keksinnön tarkempi suunnittelu, piirrokset, laskelmat, muotoilu jne. joiden perusteella voidaan hahmotella keksinnön toteutusta. Kun suunnitelmat ovat valmiita, on aika siirtyä prototyypin tekoon. Jos kyseessä on yksinkertainen keksintö, niin keksijä saattaa valmistaa sen itse. 3d-printteri on tässä vaiheessa usein kelpo työkalu. Vaativampi keksintö edellyttää taas turvautumista ulkopuoliseen apuun. Vaikka sanotaan, että hyvällä suunnittelulla voitaisiin korvata prototyyppi, niin aito tuote paljastaa kuitenkin lukuisia parannusmahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita on vaikea havaita ilman prototyyppiä.

Kun keksintöä lähdetään julkistamaan laajemmalle ryhmälle, tulee ajankohtaiseksi sen suojaaminen. Suojaamista kannattaa kuitenkin siirtää mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen ennen keksinnön julkistamista ja yrittää hoitaa sitä ennen kaikki sellaiset prosessivaiheet, joissa keksinnön suojattavia ominaisuuksia ei tarvitse vielä paljastaa. Suojaus eli patentin, hyödyllisyysmallin tai mallisuojan hakeminen on siinä määrin ammattitaitoa vaativaa, että keksijän ei kannata itse ryhtyä sitä tekemään, sillä sisällön kirjoittaminen, oikeiden termien käyttö ja etenkin patenttivaatimusten laadinta on syytä jättää asiantuntijan hoidettavaksi. Kun patenttihakemus tai vastaava on jätetty viranomaisille, keksijä on saattanut keksintönsä turvalliseen vaiheeseen siinä mielessä, että sen voi julkistaa ja sitä voi ruveta markkinoimaan.

Tästä eteenpäin keksintöprosessi on lähinnä valmistusta ja keksinnön kaupallistamista eli toimenpiteitä, joissa keksijän rooli on vähäisempää. Prosessi on nyt tullut vaiheeseen, jota laajuutensa ja vaativuutensa vuoksi voidaan kutsua keksijän kuolemanlaaksoksi. Sen ylittämiseksi keksijä tarvitsee yleensä runsaasti ulkopuolista asiantuntemusta ja apua, jotta keksintö selviäisi halutuksi tuotteeksi markkinoille. Sen kuvaaminen edellyttää kuitenkin jo uutta tarinaa.


Osallistu keskusteluun