Millainen keksijä olet?

Kuva: Matt Palmer / Unsplash

Pertri Peltonen, Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry:n puheenjohtaja, ja Keksintösäätiö sr varapuheenjohtaja.

Suomessa on noin tuhatkunta järjestäytynyttä keksijää. Joidenkin arvioiden mukaan jonkinlaista aktiivista kaupallista keksimistä harjoittaisi Suomessa noin 8 000 henkilöä. Jos keksijäksi katsotaan jokainen, joka on joskus työssään tai vapaa-ajallaan kehitellyt uuden laitteen, menetelmän, ruoan, vaatteen, tai muuta vastaavaa, lukumäärä kasvanee jo miljooniin.

Keksijät voi luokitella myös siltä kannalta, mistä ideat ovat peräisin: On työsuhdekeksijöitä, joille maksetaan kuukausipalkkaa siitä, että he kehittävät uusia ratkaisuja työnantajan toimialalla. On korkeakoulukeksijöitä, joille uudet keksinnöt syntyvät tutkimustyön sivutuotteena. On yrittäjiä, joiden yritys pyörii jonkin keksinnön ympärillä ja jotka pyrkivät kehittämään keksintöä eteenpäin, ollen kilpailijoita aina askeleen edellä. On yksityishenkilöitä, jotka ovat keksineet jotain uutta ja mielenkiintoista. Jokaisessa neljässä ryhmässä voidaan vielä erotella ne, joiden keksintö perustuu täysin omaan ”välähdykseen” ja ne, joille keksintö on syntynyt tilaustyönä, jossa ulkopuolinen on esittänyt ongelman, joka tulisi ratkaista.

Näistä kahdeksasta ryhmästä Suomessa on erityisiä ongelmia erityisesti näillä kahdella keksijäryhmällä: 1) Ne Y-tunnuksettomat yksityishenkilöt, joiden idea ei perustu tilaustyöhön. He eivät saa kunnollista riskipääomaa sen jälkeen kun valtiontuki Keksintösäätiölle lopetettiin kokonaan 2014.  Tätä 100%:n pudotusta voi verrata niihin promillien tai prosenttien määrärahapudotuksiin esimerkiksi koulutusalalla, joista on kovasti valitettu vuonna 2017. Tämän ryhmän sisällä erityisen ongelman muodostavat myös työttömät keksijät, jotka eivät voi perustaa yritystä tai muutenkaan yrittää tienata keksinnöllään, koska menettäisivät sosiaaliturvansa. 2) Ne korkeakoulukeksijät, joiden idea ei perustu tilaustyöhön. He eivät saa kunnollista tukea keksinnön kaupallistamiseksi niissäkään tapauksissa joissa keksintö ainakin osittain kuuluu korkeakoululle. Korkeakouluilta on puuttunut tarvittava osaaminen ja ehkä halukin. Pelkkä työntekijän palkkaaminen korkeakoulun kaikkien keksintöjen myymiseksi ei ole järkevä ratkaisu, vaikka onkin tyypillinen suomalainen tapa. Tulee ymmärtää syvällisesti mistä keksinnössä on kyse ja missä ovat markkinat.

Kolmas ja varsin viihteellinen tapa luokitella keksijöitä on verrata heitä sarjakuva- ja TV-hahmoihin. Tekniikka ja Talous-lehdessä on seikkaillut kekseliäs professori Tuumivainen. TV:stä tuttu Mr Bean päätyy yleensä outoihin ratkaisuihin arjen pulmiin. Ylikonstaapeli Murdoch keksii sata vuotta sitten uusia menetelmiä rikosten selvittämiseksi ja tapaa muita sen ajan suuria todellisia ja kuviteltuja keksijöitä. Aku Ankka -lehdessä keksintöjä tekevät useat hahmot. Pelle Peloton lamppupääapulaisineen ja lintuhattuineen tekee sekä omia että tilauskeksintöjä. Lintuhattu lienee tulkittavissa keinoälyn hyödyntämiseksi. Taavi-eno edustaa vastaavasti korkeakoulukeksijöitä. Neuvokkaat sudenpennut ovat varmasti olleet monelle esikuvana paitsi partiotoiminnan aloittamiselle, myös sille että nuoren kannattaa olla rohkea ja esittää omia ratkaisujaan kun vanhempi sukupolvi ei selviä uusista tilanteista.

Kotitehtävä:

Kun pohdit mihin ryhmään näissä kussakin kolmessa luokittelussa koet kuuluvasi, olet jo päässyt askeleen eteenpäin omalla keksijänurallasi.

 


One reply on “Millainen keksijä olet?

Osallistu keskusteluun