Kek­sin­tö­jen tek­ni­nen suun­nit­te­lu sekä nii­den suo­jaa­mi­nen lii­ke­toi­min­nas­sa

Hei, me kek­si­tään

Aamu­leh­ti 27.6.2019 — Ville Kul­ma­la Täs­sä­pä muka­via uuti­sia Pir­kan­maan pel­le­pe­lot­to­mil­le. … Lue lisää

Patent­ti pal­jas­ti, että Tesla on kor­vaa­mas­sa tuu­li­la­sin­pyyh­ki­jät lase­reil­la

Stara — 13.12.2019, Tim Iso­ki­vi Autoa­laa monin tavoin viime vuo­si­na … Lue lisää

Tuot­teen kau­pal­lis­ta­mi­ses­ta

Face­book : Suomi.fi yri­tyk­sel­le Jos yri­tyk­sel­lä­si ei ole tar­peek­si resurs­se­ja … Lue lisää

Bio­ta­lou­den inno­vaa­tio­pro­ses­si

Erkki Aura Tällä het­kel­lä tär­keim­mät tuot­teet ovat kiin­to­kan­ta­jiin perus­tu­vat mik­ro­bi­reak­to­rit, … Lue lisää

Mik­ro­bit teke­vät hii­li­diok­si­dis­ta metaa­nia

Alla oleva artik­ke­li on jul­kais­tu Turun Sano­mis­sa, klik­kaa kuvaa lukeak­se­si … Lue lisää

Kek­si­jän rooli kek­sin­tö­pro­ses­sin eri vai­heis­sa

Kek­sin­tö­pro­ses­si on moni­vai­hei­nen tapah­tu­ma­ket­ju, joka nou­dat­te­lee suun­nil­leen samo­ja vai­hei­ta, riip­pu­mat­ta … Lue lisää

Mil­lai­nen kek­si­jä olet?

Suo­mes­sa on noin tuhat­kun­ta jär­jes­täy­ty­nyt­tä kek­si­jää. Joi­den­kin arvioi­den mukaan jon­kin­lais­ta … Lue lisää

Inno­vaa­tioi­den kehit­ty­mi­sen esteet

Ongel­ma­na on usein se, että kek­si­jä ei pysty saa­maan omin … Lue lisää

Kek­sin­tö­jen tek­ni­nen suun­nit­te­lu sekä nii­den suo­jaa­mi­nen lii­ke­toi­min­nas­sa

Suo­ma­lai­sil­la kek­si­jöil­lä on liian yli­op­ti­mis­ti­nen kuva kek­sin­tön­sä arvos­ta ja suo­jaa­mi­ses­ta. … Lue lisää

Suo­ma­lai­sil­la kek­si­jöil­lä on liian yli­op­ti­mis­ti­nen kuva kek­sin­tön­sä arvos­ta ja suo­jaa­mi­ses­ta. Perin­tei­ses­ti kek­sin­tö­jä on paten­toi­tu (ja tai suo­jat­tu yli­pää­tään teol­li­soi­keuk­sil­la), mutta vali­tet­ta­vas­ti paten­toin­nil­le anne­taan aivan liian suuri pai­noar­vo. Suo­men liit­tyes­sä EU:n jäse­nek­si, saim­me samal­la run­saas­ti tuo­te­vas­tui­ta ja tuo­te­suun­nit­te­lua kos­ke­via lake­ja. Sen seu­rauk­se­na, riip­puen tuot­tees­ta voi käydä niin, että paten­toi­tua koh­det­ta ei voi edes aset­taa mark­ki­noil­le, koska ei täy­tä­kään tuo­te­vas­tuu vaa­ti­muk­sia. (kysy­myk­ses­sä ei ole tuote takui­siin liit­tyv­Kä ongel­ma)

Sama ongel­ma kos­kee tuot­tei­ta, jotka on tehty stan­dar­dien mukaan. Tuot­teet eivät vält­tä­mät­tä täytä lain vaa­ti­muk­sia, riip­pu­mat­ta siitä toi­mi­vat­ko ne hyvin tai ei.

Kol­mas tär­keä asia, mihin yri­tyk­set kom­pas­tu­vat, on yri­tyk­sien laa­tuser­ti­fioin­nit.  Täl­lä­kään ei vält­tä­mät­tä var­mis­te­ta, että yri­tys saisi tuot­tei­taan aset­taa mark­ki­noil­le.

Näis­sä kol­mes­sa esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa, riip­puen tuot­tees­ta tai pal­ve­lus­ta, asiak­kaat saat­ta­vat jou­tua koh­tuut­to­maan tilan­tee­seen. Eihän voida olet­taa, että asiak­kail­la olisi osaa­mis­ta tar­kas­taa osta­mien­sa tuot­tei­den suunnittelu‑, valmistus- ja lisen­soin­ti­taus­tat. Ossi LaakkoCE+IPR=Q16.1.2018

Lai­tan oheen kon­kreet­ti­sen neu­vot­te­lu­ti­lan­teen mitä kuvaa­mil­la­ni asioil­la tar­koi­tan;

LIIKERISKIT:

Direktiivi-laki/asetus-soveltamisopas (OK)

Ruot­sa­lai­nen suu­ry­ri­tys kysyi suo­ma­lai­sil­ta, ”Voit­te­han te osoit­taa toteen, että tuot­tei­siin­ne ja pal­ve­lui­hin­ne liit­ty­vät CE- merk­kiin liit­ty­vät doku­men­tit (tar­koit­taen tek­nis­ten raken­ne­tie­dos­to­jen asia­kir­jo­ja), ovat teil­tä saa­ta­vis­sa ts. lisen­soi­ta­vis­sa.”

Toi­nen kyn­nys­ky­sy­mys heil­lä oli ”Voit­te­ko osoit­taa kenen doku­ment­te­ja eli kuka doku­men­tit omis­taa ja nii­den tuot­teen vas­tuul­lis­ta suun­nit­te­lua kos­ke­vat sisäl­löt.”

On hyvä huo­ma­ta, että ruot­sa­lai­set valis­tu­neet osta­jat eivät ensim­mäi­se­nä kysy, onko tuot­tee­si tai pal­ve­lusi paten­toi­tu tai jon­kin muun rekis­te­röi­dyn asian alai­nen.

Suo­ma­lai­nen lain­sää­dän­tö­työ kos­kien vas­tuul­lis­ta suun­nit­te­lua

Direktiivi-laki/asetus-soveltamisopas (OK)

EU: Kone­di­rek­tii­vi 89/392/ETY, sen muu­tos 144/1993, 73/44/ETY, 93/68/ETY,

2006/42/EY — EUR-Lex — Euro­pa EU

Euroo­pan par­la­men­tin ja neu­vos­ton direk­tii­vi 2006/42/EY, annet­tu 17 päi­vä­nä .… Jäsen­val­tiot ovat vas­tuus­sa siitä, että tämä direk­tii­vi pan­naan nii­den alu­eel­la …

 

SF: Kone­pää­tös 1410/1993, 1314/1994, Kone­la­ki 1016/2004,

Val­tio­neu­vos­ton ase­tus konei­den tur­val­li­suu­des­ta 400/2008 … — Fin­lex

www.finlex.fi › Fin­lex › Lain­sää­dän­tö › Ajan­ta­sai­nen lain­sää­dän­tö › Vuosi 2008

Val­tio­neu­vos­ton pää­tök­sen mukai­ses­ti, joka on tehty sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön esit­te­lys­tä, sää­de­tään eräi­den tek­nis­ten lait­tei­den …

 

EU / SF: PDF]Full page fax print — Euro­pa EU

11.3.2015 — Kone­di­rek­tii­vin 2006/42/EY sovel­ta­mi­so­pas - Toi­nen pai­nos — kesä­kuu 2010. 1. Toi­sen pai­nok­sen joh­dan­to. Direk­tii­vil­lä 2006/42/EY on …

 

  • Mää­räl­li­ses­ti näitä vas­tui­ta kos­ke­via direk­tii­ve­jä on pal­jon.

 

MISSÄ ON OIKEUKSIA (IPR) KOSKEVAT VASTAAVAT ASIAT

 

Kysy­mys kos­kee edel­lä kuvat­tu­jen vas­tui­den vel­voit­ta­mi­na teh­tä­vien töi­den ja inves­toin­tien kus­tan­nuk­sien tulo­poh­jan raken­nus­oh­jei­ta.

 

EU: Oikeuk­sia kos­ke­vat direk­tii­vit (esim. direk­tii­vit 2001/29, 2004/48, 2016/943)     Löy­tyy

 

SF: Oikeuk­sia kos­ke­vat kan­sal­li­set lait ja tai ase­tuk­set ?                                       ei ole rati­fioi­tu

 

EU/SF: Ohje­kir­jat, opas­teet ja sovel­ta­mi­sop­paat ?                                                                ei ole tehty

 

Eli yhteen­ve­to­na, Suomi on ansiok­kaas­ti huo­leh­ti­nut ”asiak­kai­den” tuo­te­tur­val­li­suu­des­ta, mutta samal­la on täy­sin unoh­ta­nut kek­si­jöi­den ja vas­tuul­lis­ta suun­nit­te­lu­työ­tä teke­vien hen­ki­löi­den työn ja inves­toin­tien omai­suu­den suo­jaa­mi­nen.

 

Alle­kir­joit­ta­nut on toi­mi­nut vuo­des­ta 1992 läh­tien niin, että vas­tuut ja oikeu­det oli­si­vat tasa­pai­nos­sa, omis­sa suun­nit­te­lu­töis­sään (yli 400 CE- mer­kin alais­ta konet­ta).

Suo­ma­lai­set halua­vat olla kai­kes­sa maa­il­man par­hai­ta, ja nyt se on aina­kin lähel­lä, seu­raa­van asian koh­dal­la; ”Suo­mes­ta on tulos­sa, ellei jo tul­lut piraat­tien ja kopioi­den kaa­to­paik­ka”

Miksi, lain­sää­dän­tö­työn epä­on­nis­tu­mi­sen seu­rauk­se­na, niil­tä viran­omai­sil­ta joi­den pitäi­si asiois­ta huo­leh­tia, on viety toi­mi­ta edel­ly­tyk­set, kun ei löydy Suo­men lais­ta, asia on kun­nos­sa, ellei jne.

 

Jatko-osa edel­li­sel­le kir­joi­tuk­sel­le­ni ”Kek­sin­nöis­tä ja tek­ni­ses­tä suun­nit­te­lus­ta sekä nii­den suo­jaa­mi­ses­ta lii­ke­toi­min­nas­sa 31.12.2017” tai pitäi­si­kö sanoa ”vii­mei­sen tie­don mukaan”

Vielä tuol­loin, kun kir­joi­tin edel­lis­tä ”blo­gia”, ei tie­dos­sa­ni ollut vero­hal­lin­non hen­ki­sen omai­suu­den suo­jaa kos­ke­via tie­to­ja. Yri­tän tässä kir­joi­tuk­ses­sa niil­le joita asia kiin­nos­taa, hie­man tätä vero­hal­lin­non puu­hai­lua ja taus­taa vero­lais­ta valot­taa.

Lai­naan tähän muu­ta­mia koh­tia, mihin vero­hal­lin­non laki perus­tuu.

 


18.12.1995/1558

Laki vero­tus­me­net­te­lys­tä

14 b § (29.12.2016/1489)

Siir­to­hin­noit­te­lu­do­ku­men­toin­nin sisäl­tö

3) kuvaus aineet­to­maan omai­suu­teen liit­ty­väs­tä toi­min­nas­ta;

Päi­vit­ty­nei­tä OECD:n siir­to­hin­noit­te­luoh­jei­ta sovel­le­taan takau­tu­vas­ti 25.2.2016 | Uuti­set, Vero­tus

Vero­hal­lin­to on otta­nut kan­taa BEPS-projektin myötä uudis­tu­nei­den OECD:n siir­to­hin­noit­te­luoh­jei­den sovel­ta­mi­ses­ta 19.2.2016 jul­kai­se­mas­saan kan­na­no­tos­sa (dnro A177/200/2015). Kan­na­no­tos­sa koros­te­taan OECD:n siir­to­hin­noit­te­luoh­jei­den ase­maa tul­kin­ta­läh­tee­nä vero­tus­me­net­te­ly­lain 31 §:n (siir­to­hin­noit­te­luoi­kai­su) ilmai­se­man mark­ki­naeh­to­pe­ri­aat­teen tul­kin­nas­sa. Vero­hal­lin­to tuo sel­keäs­ti esiin sen, että Suo­mes­sa uutta ohjeis­tus­ta tul­laan sovel­ta­maan takau­tu­vas­ti eli myös ennen 5.10.2015 toteu­tet­tui­hin etu­pii­ri­lii­ke­toi­miin.


 

Eli oleel­lis­ta asias­sa on se että ”hen­ki­nen omai­suus” ja sitä kos­ke­vat asiat ovat taan­neh­ti­via.

Toi­sek­seen se ei ole vain Suo­men lain­sää­dän­töä, vaan kos­kee ns. teol­lis­tu­nei­ta maita (32)

Moni luki­ja var­maan ihmet­te­lee mistä asti tuo taan­neh­ti­vuus alkaa, nekin löy­tyy lais­ta;

 


(18) Hen­ki­löi­den, joil­la on oikeus pyy­tää näi­den toi­men­pi­tei­den, menet­te­ly­jen ja oikeus­suo­ja­kei­no­jen sovel­ta­mis­ta, ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä olla oikeu­den­hal­ti­joi­ta, vaan ne voi­vat olla myös taho­ja, joil­la on asias­sa välit­tö­miä etuja ja oikeu­del­li­nen asema, jos sovel­let­ta­va lain­sää­dän­tö sen sal­lii ja mai­ni­tun lain­sää­dän­nön mukai­ses­ti, ja joi­hin voi­daan lukea myös ammat­tia­lan jär­jes­töt, jotka hal­lin­noi­vat näitä oikeuk­sia tai puo­lus­ta­vat niitä yhtei­siä ja yksit­täi­siä etuja, jotka ovat nii­den vas­tuul­la.

(19) Koska teki­jä­noi­keus on ole­mas­sa heti teok­sen luo­mi­ses­ta läh­tien, eikä se edel­ly­tä viral­lis­ta rekis­te­röi­mis­tä, on hyö­dyl­lis­tä tois­taa Ber­nin yleis­so­pi­muk­sen 15 artiklan sään­tö, jossa vah­vis­te­taan olet­ta­ma, jonka mukaan kir­jal­li­sen tai tai­teel­li­sen teok­sen teki­jää pide­tään teki­jä­nä, jos hänen nimen­sä on ilmoi­tet­tu teok­ses­sa. Vas­taa­vaa olet­ta­maa olisi sovel­let­ta­va myös lähioi­keuk­sien hal­ti­joi­hin, koska usein juuri lähioi­keu­den hal­ti­ja, kuten ääni­te­tuot­ta­ja, ryh­tyy puo­lus­ta­maan oikeuk­sia ja vas­tus­ta­maan lai­ton­ta kopioin­tia.


 

Sit­ten eräs kek­si­jöi­tä kos­ke­va harha, mitä sit­keäs­ti pide­tään yllä nii­den toi­mes­ta kenel­lä ei (usein­kaan) ole itsel­lä tätä hen­ki­sen omai­suu­den mas­saa.

Seu­raa­va lai­naus on taas suo­raan vero­hal­lin­non sivuil­ta, kos­kien tätä vero­lain hen­ki­sen omai­suu­den mää­rit­te­lyä ja on täy­del­li­ses­ti ris­ti­rii­das­sa ns. ammat­ti­lais­ten tul­kin­nois­ta.

 


Vero­hal­lin­to:
Aineet­to­mal­la omai­suu­del­la tar­koi­te­taan laa­jas­ti kaik­kea lii­ke­toi­min­nas­sa arvoa tuot­ta­vaa omai­suut­ta, joka ei ole fyy­sis­tä tai rahoi­tuk­seen liit­ty­vää omai­suut­ta. Ainee­ton­ta omai­suut­ta voi syn­tyä esi­mer­kik­si tutkimus- ja tuo­te­ke­hi­tys­toi­min­nas­sa, val­mis­tus­toi­min­nas­sa sekä myynti- ja mark­ki­noin­ti­toi­min­nas­sa. Tyy­pil­lis­tä ainee­ton­ta omai­suut­ta ovat muun muas­sa paten­tit, tava­ra­mer­kit, teki­jä­noi­keu­det, lii­ke­ni­met, mal­lioi­keu­det, tie­to­tai­to (know-how) ja lii­ke­sa­lai­suu­det.
(myös: tar­jouk­set, kek­sin­nöt, pii­rus­tuk­set, kaa­viot, skit­sit, jne)
Aineet­to­man omai­suu­den lisen­soin­ti
Yri­tys voi antaa aineet­to­maan omai­suu­teen käyt­tö­oi­keu­den eli lisens­sin toi­sel­le yri­tyk­sel­le. Lisens­sin­saa­ja mak­saa käyt­tö­oi­keu­des­ta lisens­si­nan­ta­jal­le tyy­pil­li­ses­ti kor­vaus­ta juok­se­van rojal­tin muo­dos­sa.
Lisens­si­so­pi­muk­sis­sa sovi­taan taval­li­ses­ti muun muas­sa seu­raa­vis­ta asiois­ta: lisens­sin kohde sekä osa­puol­ten oikeu­det ja vel­voit­teet.
Aineet­to­man omai­suu­den tuot­ta­ma tulo kuu­luu läh­tö­koh­tai­ses­ti aineet­to­man omai­suu­den omis­ta­jal­le. (ELI TEKIJÄLLE)


 

Yllä ole­val­la ohjeel­la pär­jää jo hyvin pit­käl­le, mikä­li ymmär­tää mitä näkee.

Eli ei pidä sekoit­taa palk­kaa — rojal­tia tai osin­koa toi­siin­sa (työntekijä- kehittäjä- sijoit­ta­ja), vaan pitäy­tyä tar­kas­ti sopi­muk­sis­sa siinä mitä osa­puo­let kul­loin­kin kysei­sel­lä sanal­la tar­koit­taa.

Tule­vai­suu­des­sa kun­han verot­ta­ja saa hen­ki­lös­tön­sä kou­lu­tet­tua, saat­taa ensim­mäi­nen kysy­mys olla pal­jon­ko yri­tyk­se­si mak­saa rojal­te­ja (ei sitä, pal­jon­ko olet vie­nyt osin­ko­va­ro­ja vero­pa­ra­tii­sei­hin)

Muis­ta tausta-aineiston lisen­soin­ti. Vain se, minkä olet itse teh­nyt, on sinun ja sinul­la on oikeus käydä sillä kaup­paa.

jne.

Alle­kir­joit­ta­nut antaa syven­tä­vää tie­toa niil­le, joita aihe kiin­nos­taa omien lii­ke­toi­min­to­jen­sa koh­dal­la, kor­vaus­ta vas­taan.

pyydä tar­jous­ta: laakko.ossi@suomi24.fi

Ossi Laak­ko, CR+IPR=Q