Mil­lai­nen kek­si­jä olet?

Hei, me kek­si­tään

Aamu­leh­ti 27.6.2019 — Ville Kul­ma­la Täs­sä­pä muka­via uuti­sia Pir­kan­maan pel­le­pe­lot­to­mil­le. … Lue lisää

Patent­ti pal­jas­ti, että Tesla on kor­vaa­mas­sa tuu­li­la­sin­pyyh­ki­jät lase­reil­la

Stara — 13.12.2019, Tim Iso­ki­vi Autoa­laa monin tavoin viime vuo­si­na … Lue lisää

Tuot­teen kau­pal­lis­ta­mi­ses­ta

Face­book : Suomi.fi yri­tyk­sel­le Jos yri­tyk­sel­lä­si ei ole tar­peek­si resurs­se­ja … Lue lisää

Bio­ta­lou­den inno­vaa­tio­pro­ses­si

Erkki Aura Tällä het­kel­lä tär­keim­mät tuot­teet ovat kiin­to­kan­ta­jiin perus­tu­vat mik­ro­bi­reak­to­rit, … Lue lisää

Mik­ro­bit teke­vät hii­li­diok­si­dis­ta metaa­nia

Alla oleva artik­ke­li on jul­kais­tu Turun Sano­mis­sa, klik­kaa kuvaa lukeak­se­si … Lue lisää

Kek­si­jän rooli kek­sin­tö­pro­ses­sin eri vai­heis­sa

Kek­sin­tö­pro­ses­si on moni­vai­hei­nen tapah­tu­ma­ket­ju, joka nou­dat­te­lee suun­nil­leen samo­ja vai­hei­ta, riip­pu­mat­ta … Lue lisää

Mil­lai­nen kek­si­jä olet?

Suo­mes­sa on noin tuhat­kun­ta jär­jes­täy­ty­nyt­tä kek­si­jää. Joi­den­kin arvioi­den mukaan jon­kin­lais­ta … Lue lisää

Inno­vaa­tioi­den kehit­ty­mi­sen esteet

Ongel­ma­na on usein se, että kek­si­jä ei pysty saa­maan omin … Lue lisää

Kek­sin­tö­jen tek­ni­nen suun­nit­te­lu sekä nii­den suo­jaa­mi­nen lii­ke­toi­min­nas­sa

Suo­ma­lai­sil­la kek­si­jöil­lä on liian yli­op­ti­mis­ti­nen kuva kek­sin­tön­sä arvos­ta ja suo­jaa­mi­ses­ta. … Lue lisää

Suo­mes­sa on noin tuhat­kun­ta jär­jes­täy­ty­nyt­tä kek­si­jää. Joi­den­kin arvioi­den mukaan jon­kin­lais­ta aktii­vis­ta kau­pal­lis­ta kek­si­mis­tä har­joit­tai­si Suo­mes­sa noin 8 000 hen­ki­löä. Jos kek­si­jäk­si kat­so­taan jokai­nen, joka on jos­kus työs­sään tai vapaa-ajallaan kehi­tel­lyt uuden lait­teen, mene­tel­män, ruoan, vaat­teen, tai muuta vas­taa­vaa, luku­mää­rä kas­va­nee jo mil­joo­niin.

Kek­si­jät voi luo­ki­tel­la myös siltä kan­nal­ta, mistä ideat ovat peräi­sin: On työ­suh­de­kek­si­jöi­tä, joil­le mak­se­taan kuu­kausi­palk­kaa siitä, että he kehit­tä­vät uusia rat­kai­su­ja työ­nan­ta­jan toi­mia­lal­la. On kor­kea­kou­lu­kek­si­jöi­tä, joil­le uudet kek­sin­nöt syn­ty­vät tut­ki­mus­työn sivu­tuot­tee­na. On yrit­tä­jiä, joi­den yri­tys pyö­rii jon­kin kek­sin­nön ympä­ril­lä ja jotka pyr­ki­vät kehit­tä­mään kek­sin­töä eteen­päin, ollen kil­pai­li­joi­ta aina aske­leen edel­lä. On yksi­tyis­hen­ki­löi­tä, jotka ovat kek­si­neet jotain uutta ja mie­len­kiin­tois­ta. Jokai­ses­sa nel­jäs­sä ryh­mäs­sä voi­daan vielä ero­tel­la ne, joi­den kek­sin­tö perus­tuu täy­sin omaan “väläh­dyk­seen” ja ne, joil­le kek­sin­tö on syn­ty­nyt tilaus­työ­nä, jossa ulko­puo­li­nen on esit­tä­nyt ongel­man, joka tuli­si rat­kais­ta.

Näis­tä kah­dek­sas­ta ryh­mäs­tä Suo­mes­sa on eri­tyi­siä ongel­mia eri­tyi­ses­ti näil­lä kah­del­la kek­si­jä­ryh­mäl­lä: 1) Ne Y‑tunnuksettomat yksi­tyis­hen­ki­löt, joi­den idea ei perus­tu tilaus­työ­hön. He eivät saa kun­nol­lis­ta ris­ki­pää­omaa sen jäl­keen kun val­tion­tu­ki Kek­sin­tö­sää­tiöl­le lope­tet­tiin koko­naan 2014.  Tätä 100%:n pudo­tus­ta voi ver­ra­ta nii­hin pro­mil­lien tai pro­sent­tien mää­rä­ra­ha­pu­do­tuk­siin esi­mer­kik­si kou­lu­tusa­lal­la, jois­ta on kovas­ti vali­tet­tu vuon­na 2017. Tämän ryh­män sisäl­lä eri­tyi­sen ongel­man muo­dos­ta­vat myös työt­tö­mät kek­si­jät, jotka eivät voi perus­taa yri­tys­tä tai muu­ten­kaan yrit­tää tie­na­ta kek­sin­nöl­lään, koska menet­täi­si­vät sosi­aa­li­tur­van­sa. 2) Ne kor­kea­kou­lu­kek­si­jät, joi­den idea ei perus­tu tilaus­työ­hön. He eivät saa kun­nol­lis­ta tukea kek­sin­nön kau­pal­lis­ta­mi­sek­si niis­sä­kään tapauk­sis­sa jois­sa kek­sin­tö aina­kin osit­tain kuu­luu kor­kea­kou­lul­le. Kor­kea­kou­luil­ta on puut­tu­nut tar­vit­ta­va osaa­mi­nen ja ehkä halu­kin. Pelk­kä työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen kor­kea­kou­lun kaik­kien kek­sin­tö­jen myy­mi­sek­si ei ole jär­ke­vä rat­kai­su, vaik­ka onkin tyy­pil­li­nen suo­ma­lai­nen tapa. Tulee ymmär­tää syväl­li­ses­ti mistä kek­sin­nös­sä on kyse ja missä ovat mark­ki­nat.

Kol­mas ja var­sin viih­teel­li­nen tapa luo­ki­tel­la kek­si­jöi­tä on ver­ra­ta heitä sarjakuva- ja TV-hahmoihin. Tek­niik­ka ja Talous-lehdessä on seik­kail­lut kek­se­liäs pro­fes­so­ri Tuu­mi­vai­nen. TV:stä tuttu Mr Bean pää­tyy yleen­sä outoi­hin rat­kai­sui­hin arjen pul­miin. Yli­kons­taa­pe­li Mur­doch kek­sii sata vuot­ta sit­ten uusia mene­tel­miä rikos­ten sel­vit­tä­mi­sek­si ja tapaa muita sen ajan suu­ria todel­li­sia ja kuvi­tel­tu­ja kek­si­jöi­tä. Aku Ankka ‑leh­des­sä kek­sin­tö­jä teke­vät useat hah­mot. Pelle Pelo­ton lamp­pu­pää­apu­lai­si­neen ja lin­tu­hat­tui­neen tekee sekä omia että tilaus­kek­sin­tö­jä. Lin­tu­hat­tu lie­nee tul­kit­ta­vis­sa kei­no­ä­lyn hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Taavi-eno edus­taa vas­taa­vas­ti kor­kea­kou­lu­kek­si­jöi­tä. Neu­vok­kaat suden­pen­nut ovat var­mas­ti olleet monel­le esi­ku­va­na pait­si par­tio­toi­min­nan aloit­ta­mi­sel­le, myös sille että nuo­ren kan­nat­taa olla roh­kea ja esit­tää omia rat­kai­su­jaan kun van­hem­pi suku­pol­vi ei sel­viä uusis­ta tilan­teis­ta.

Koti­teh­tä­vä:

Kun poh­dit mihin ryh­mään näis­sä kus­sa­kin kol­mes­sa luo­kit­te­lus­sa koet kuu­lu­va­si, olet jo pääs­syt aske­leen eteen­päin omal­la kek­si­jä­nu­ral­la­si.

Pert­ri Pel­to­nen, Suo­men Kek­si­jäin Kes­kus­liit­to KEKE ry:n puheen­joh­ta­ja, ja Kek­sin­tö­sää­tiö sr vara­pu­heen­joh­ta­ja